Kolme sanaa sinulle – ole ystävä lapsille

Saimme juuri kuulla hyviä uutisia - Kurikka on päässyt mukaan Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin jonne kaupunki päätti hakea kaupunginvaltuutettu Markus Blommendahlin (kd.) valtuustoaloitteen pohjalta. Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa kuntia tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja etenkin erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten arjen palveluissa ja kunnan hallinnossa . Valtaosa lasten hyvinvointiin vaikuttavista päätöksistä tehdään kunnissa. Lapsiystävällinen kunta malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, johon Suomi on sitoutunut. Lapsen etu ei ole mielipidekysymys.

Me aikuiset emme läheskään aina huomaa ottaa lapsia mukaan suunnittelemaan heille tärkeitä palveluja ja ympäristöjä. Emme muista tai osaa katsoa asioita lasten ja nuorten näkökulmista, vaikka haluamme heidän parastaan. Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin ja vanhemmat ovat keskimäärin tyytyväisiä elämäänsä. Mutta jos tyydymme keskimäärin hyvään, niin unohdamme ison joukon niitä joilla asiat eivät ole hyvin. Lapsivaikutusten arviointi on ollut kuntapäättäjien velvoitteena jo pitkään – mutta todellisuudessa päätöksenteossa ei aina olla otettu huomioon lapsen oikeuksia tai kuultu kunnolla lapsia ja nuoria. Kurikan kaupunki julkaisi loppuvuodesta hyvinvointikertomuksen, josta voidaan lukea miten meillä kurikkalaisilla menee. Miten Kurikan lapsilla, nuorilla ja lapsiperheillä sitten menee? Missä ja miten Lapsiystävällinen kunta -malli voisi auttaa kurikkalaisia lapsia?

Suurella osalla lapsista ja nuorista menee paremmin kun koskaan, mutta heidän lisäksi on lapsia ja nuoria, joille kasaantuu eri syistä erilaisia haasteita ja ongelmia. Akuutti koronakriisi on vaikuttanut lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkeen. Kuntiin on muodostunut palveluvaje, joka pitää saada kurotuksi umpeen. Keväällä perheiden voimavaroja söi etäopetus ja pienemmät lapset olivat valtaosin poissa varhaiskasvatuksesta. Harrastukset ovat edelleen monissa paikoissa olleet tauolla. Katkoksia on tullut oppilashuoltoon ja sosiaali- ja terveyspalveluihin ja neuvolapalveluihin. Näihin pitää kunnista löytyä riittävä panostus perheiden tilanteen korjaamiseksi. Tarvitaan riittävät resurssit kouluissa oppimisen tukemiseen, oppilas- ja opiskelijahuoltoon. Koronakriisi on ollut haastavaa aikaa ja ahdistanut lapsia ja nuoria, lisäten erilaisia mielenterveyden haasteita ja häiriöitä. Varhaiseen mielenterveyden tukemiseen täytyy panostaa. Myös perheiden palvelujen ja tuen tarve on kasvanut ja tähän pitää kunnassa varautua. Ennaltaehkäisevä toiminta on panostus tulevaisuuteen. Nyt on väärä aika säästää näissä asioissa.

Neuvoloissa ollaan kiinnostuneita miten perheillä menee ja varhaiskasvatukseen saatiin työntekijöitä tuomaan päiväkoteihin myönteisiä kasvatustapoja myönteisen pedagogiikan kautta. Tämä on hieno panostus Kurikalta lapsiin. Perustasolla pystytäänkin auttamaan ennalta ehkäisevästi perheitä. Mutta MLL Jalasjärvi on huolissaan tapauksista, joissa perustason apu ei ole riittävä. Suurempi tuen tarve, oppimisvaikeudet, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen tai sosiaalisiin ongelmiin ja köyhyyteen liittyvät ongelmat voivat jäädä liian vähäiselle huomiolle resurssipulan ja ruuhkien vuoksi. MLL Jalasjärvi toivoo että tähän kiinnitetään ajoissa huomiota; nopeasti reagoituna ongelmat ratkeavat helpommin kuin pitkältä ajalta kasautuneet. Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon.

Osa lapsista ja nuorista liikkuu todella paljon ja osa ei taas ollenkaan. Kurikan kaupunki on lähtenyt toteuttamaan nuorisopassia. Passilla voi käydä kokeilemassa erilaisia harrastuksia. Kurikka pääsi myös pioneerikuntana mukaan hankkeeseen, jonka tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. 

Lasten ja nuorten kokema väkivalta on valtakunnallisesti vähentynyt, mutta väkivalta koskee kuitenkin edelleen suurta määrää lapsia ja nuoria. Kurikan hyvinvointikertomus vahvistaa tämän - suurin osa väkivallasta on lasten ja nuorten keskinäistä väkivaltaa. Nuoruus on altis ikä väkivaltakokemuksille. Kiusaaminen on fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa, joka aiheuttaa mielenterveyden häiriöitä ja lisää yksinäisyyttä – whatsappien, snapchattien ja muiden välineiden avulla kiusaaminen on nykyään entistä helpompaa. Meillä MLL Jalasjärven toimijoilla on henkilökohtaisiakin kokemuksia siitä, miten lapsen puhelimeen saapunut tappouhkaus pelottaa lasta vaikka hän tietääkin että kyse on ”vain” leikistä.

Ennaltaehkäisevään työhön onkin syytä panostaa entistä enemmän. Me aikuiset yhdessä voimme opettaa lapsille ja nuorille kaveritaitoja – sekä suoraan että näyttämällä esimerkkiä. Kuntavaalikampanjoinnin alkaessa olisikin hyvä näyttää esimerkkiä nuoremmille sukupolville miten kohdellaan erilaisia ja eri tavalla ajattelevia ihmisiä.

Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus – ja lapsuuden ja nuoruuden kokemukset kantavat hedelmää silloin kun opintojen jälkeen nuoret perheet miettivät missä haluavat omien lastensa kanssa tärkeimmät vuotensa viettää. MLL Jalasjärvi haluaa olla yhtenä osana sitä rintamaa joka varmistaa että Kurikka on lapsiperheille entistäkin parempi valinta. Lapsiystävällinen kunta-malli johtaa toivottavasti pysyviin edistysaskeleisiin kunnan toimintatavoissa. Ne voivat olla konkreettisia parannuksia esimerkiksi harrastusmahdollisuuksiin tai siihen, miten lapsen etu otetaan huomioon päätöksenteossa. Miten kukin päätös vaikuttaa lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin ja sitä kautta lasten etuihin ja koko kaupungin tulevaisuuteen. 

Lasten ja nuorten keskeiset kasvuympäristöt kuuluvat kuntien vastuulle. Soteuudistuksen myötä tulevat hyvinvointialueet ja lasten ja nuorten palveluiden merkitys osana kuntaa korostuu entisestään. Uudistuksen jälkeen kuntien vastuulle jää varhaiskasvatus, koulut ja vapaa-ajan palvelut. Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa kuntaa ottamaan paremmin huomioon lasten oikeudet.

Lapsen ja nuoren kannalta on mitä tärkeitä, että hänen oikeutensa toteutuvat konkreettisella tavalla hänen arjessaan ja elämässään, tässä ja nyt. Lapsilla on oikeus tuntea omat oikeutensa. Lapsiystävällisessä kunnassa jokainen lapsi tuntee olevansa arvokas ja saa elää turvassa sekä harrastaa. Lapsella on kavereita ja turvallinen aikuinen. Jokainen lapsi saa äänensä kuuluviin ja jokainen lapsi huomioidaan päätöksenteossa. Ketään ei kiusata. 

Ollaan ystäviä lapsille – kuntavaalien jälkeenkin. 

(Tiedote 16.2.2021 - julkaistu JP Kunnallissanomissa)